Helsinki

e. Ylen mukaan hallin sähköt on yhä päällä. /e.

e2. HS:n mukaan sähköt meni poikki noin klo 18 /e2.

Boikotissa olevasta Helsinki-hallista ovat katkeamassa sähköt maanantaina. Halliyhtiö ei kykene maksamaan laskujaan enää sen jälkeen, kun ulkoministeriö täsmensi kesäkuussa maksamiseen tarvittavan poikkeusluvan ehtoja.

Jos Helsingin kaupungin sähköyhtiö Helen lakkaa toimittamasta sähköä halliin, pohjavesi uhkaa nousta tiloihin.

Esimerkiksi harjoitteluhalli on pohjavesirajan alapuolella kallion sisällä. Sähköllä käyvät poistopumput pitävät pohjaveden pois harjoitteluhallista.

HS:n tietojen mukaan vaurioitumisvaarassa ovat myös hissit sekä ravintolatilat. Jos vesi pääsisi varsinaisiin areenatiloihin, katsomoiden penkit uhkaisivat homehtua.

Kylmälaitteissa on ollut ammoniakkia, joiden säiliöt voisivat vaurioitua sähköttä.

STT:lle halliyhtiötä edustava Kai Paananen sanoi aiemmin, että jos hallissa olevat ammoniakkisäiliöt jäävät ilman sähköistä valvontaa, hallissa voisi pahimmassa tapauksessa tapahtua räjähdys.

Säiliöitä huoltava yhtiö on HS:n tietojen mukaan perjantaina suostunut tyhjentämään ammoniakin hallitiloista ilmaiseksi.

Jännitys tiivistyy kuin kosteus Helsinki-hallin seiniin. Seiniin, jotka jäänee pystyyn kun ne saa räjähdysvaaran poistettua. Voinee olettaa et hallin omistajia ei niin kiinnosta missä tilassa halli on, joten sähköjen katkaiseminen ei varmaan painosta niitä tarpeeksi hallin myymiseen. Jos ne ei saa hallia pakkolunastettua, jonkin ajan kuluttua siinä on purkukelpoinen rakennus.

Halliyhtiön maksukyvyttömyyteen on johtanut erikoinen tapahtumien kulku.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022 EU asetti hallin venäläisomistajat pakotteiden alle.

Viime joulukuusta kesäkuuhun EU:n pakotepaketti kuitenkin mahdollisti hallin vapaaehtoisen myymisen. Yksi sijoittajaryhmä pääsi HS:n tietojen mukaan vapaaehtoisissa kaupoissa viime hetkillä lähes ratkaisuun asti.

Samaan aikaan kesäkuussa ulkoministeriö tarkensi HS:n tietojen mukaan kantaansa hallin laskujen maksuehdoissa. Se ilmoitti HS:n tietojen mukaan, ettei kolmas osapuoli ei enää voi maksaa laskuja.

Hallin välttämättömiä laskuja olivat siihen saakka maksaneet niin sanotut kolmannet osapuolet. Ulkoministeriö oli myöntänyt poikkeuslupia hakemuksesta yleensä kunkin laskunipun maksamiseen.

Halli ei itse suoriudu maksuista, koska suomalaispankit eivät pakotteiden takia käsittele yhtiön maksuliikennettä.

Halliyhtiön niskassa on HS:n tietojen mukaan jo konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. Velkojista mikä tahansa voisi siis hakea halliyhtiötä konkurssiin.

Konkurssissa halli ja halliyhtiö lakkaisivat olemasta venäläisten pääomistajien Gennadi Timtšenkon ja Rotenbergien suvun omistuksessa.

Artikkelin mukaan tämmöistä konkurssia ei ole aiemmin tehty. Halliyhtiöllä on rahaa maksaa velkansa, mutta se ei voi maksaa niitä pakotteiden takia. Koska asia on uusi, jos konkurssi tulee, on mahdollista että se käsitellään korkeimpia oikeusasteita myöten, johon voi mennä yli vuosi.

Poliittiset lähteet kertovat tulleensa kaupungin lakimiesten johdolla johtopäätökseen, jonka perusteella pakkolunastuksen perusteiden ei uskota entisen Hartwall-areenan kohdalla riittävän.

”Tai ainakaan tältä istumalta ei näytä löytyvän riittävää varmuutta siitä, että pakkolunastusprosessi todella menestyisi. Voihan käsitys toki vielä muuttuakin”, eräs virkamieslähde sanoo.

”Helsingissä on jo yksi toiminnassa oleva jäähalliareena, ja toisekseen areenaa pyörittää suomalainen taustayhtiö, joka ei ole pakotelistalla. Näin ollen perusteeksi ei välttämättä riitä, että venäläiset omistavat lähes kaikki areenan taustayhtiön äänivaltaiset osakkeet.”

Kaikkein suurimpana pakkolunastusprosessin jarruna pidetään kuitenkin aikaa. Useat lähteet alleviivaavat, että lunastusprosessi kestäisi kaikkine valitusmahdollisuuksineen vähintään vuoden tai kaksi, mahdollisesti pitempäänkin.

Noi vasta-argumentit on vähän haastavia. Kun vaikka jos pakkolunastukseen menisikin vuosia, niin onhan tossa Garden projekti tulossa, joka varmaan sulkee Nordiksen. Ja vaikka pakkolunastukseen menisi vuosia, niin ilman sitä ei ole mitään aikataulua.

Hassusti kaupungit saa kyllä pakkolunastettua yksityishenkilön kotitonttiakin, jos vaan sille käytön keksii, mut sit venäläisomisteisen yrityksen kanssa on yllättäen tämmösiä ongelmia. Ihmeellistä käsiennostelua taas.

Helsingin kaupungin luottamus vapaaehtoisiin kauppoihin Helsinki-hallin eli entisen Hartwall-areenan myynnissä alkaa loppua. Kaupungin johtavat poliitikot kokoontuvat torstaiaamuna ylimääräiseen kaupunginhallituksen kokoukseen puimaan hallin tilannetta.

HS:n tietojen mukaan torstain kokouksessa on määrä käynnistää hallin ostoprosessi. Ostoprosessi on ennen pakkolunastusta tapahtuva toimenpide, jossa kaupunki esittää Helsinki-hallin venäläisomistajille haluavansa itse ostaa hallin.

Artikkelin tietojen mukaan, jos kaupunki saa hallin ostettua, se pitää tapahtua viimeistään kesäkuun aikana, koska pakotteisiin lisätty mahdollisuus kauppaan umpeutuu sen jälkeen. Halli ei jäisi kaupungille, vaan se myydään sen jälkeen yksityiselle ostajalle. Yksityinen ostaja voi myös tehdä kaupat hallista itse, jolloin kaupunki perääntyy. Jos kaupungin tai yksityisen tahon kauppa ei onnistu, olisi hallin pakkolunastus seuraava askel.

Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto epäilee, että Helsingin areenan omistavat venäläiset oligarkit viivyttävät areenan myymistä tahallaan.

Professori Liuhto epäilee, että venäläiset omistajat saattavat tehdä Suomen tilannetta hankalaksi suoraan Kremlin käskystä.

– Liiketaloudellisesti kaupan pitkittämisessä ei ole mitään järkeä, hän toteaa.

Helsingin kaupunginhallitus on asettanut takarajaksi vapaaehtoisen kaupan toteutumiselle tämän kuun lopun. [Helsingin pormestari Juhana] Vartiainen toisti viime viikolla Ylelle, että kaupunki odottaa enää maaliskuun ajan uskottavaa näyttöä kaupan syntymisestä.

– Mielellään kauppakirjan muodossa. Jos kaupasta ei saada näyttöä, kaupunginhallitus päättää jatkotoimista, joista yksi vaihtoehto on pakkolunastusprosessi, Vartiainen sanoo.

Toisen venäläisen omistajan paikallinen asiainhoitaja selittää että kauppa on "virkatiellä", se on termi jonka merkitys ei aukea kellekään. Ehkä se on kiertoilmaisu vittuilulle.

Ulkoministeriön pakoteasioiden yksikkö ei ole saanut hakemusta kaupan poikkeuslupaa varten. Ilman sitä kauppa ei etene. Joten ilmeisesti joko asia ratkeaa ensi viikolla tai sitten katsotaan kaupungin kortit.

Pakotelistatun venäläisoligarkin Gennadi Timtšenkon suomalainen asianhoitaja Kai Paananen vakuuttaa entisen Hartwall-areenan eli nykyisen Helsinki-hallin myynnin etenevän, vaikka helmikuun lopulle suunniteltu kauppa ei toteutunut.

Todennäköisimmän suomalaisen ostajaryhmän mukaan viimeiseksi kauppapäiväksi oli sovittu 28. helmikuuta, mutta h-hetken tullen ”mitään ei taaskaan kuulunut”.

Koska mitään konkreettista ei ole tapahtunut, monet sisäpiiriläiset arvelevat myyntipuheiden olevan venäläisten keino pitkittää mahdollista viranomaisprosessia.

Ei liene kovin iso yllätys et myyntihalut on hukassa. Jos valtio käynnistää lunastusprosessin, vois paljastua onko niitä ollenkaan. Jos niitä ei löydy silloinkaan, prosessin voi viedä loppuun ja halli saadaan taas käyttöön.

Sanoman urheilutoimituksen tietojen mukaan kaupasta on nyt sovittu ja kaupantekopäiväksi on päätetty 28. helmikuuta.

Sopimuksista huolimatta hallin ostajaehdokas pelkää yhä, että venäläiset voisivat vetäytyä kaupasta ennen helmikuun loppua.

Helsingin kaupunki onkin jo aloittanut valmistelut areenan pakkolunastamiseksi. Kaupunki siis edistää nyt pakkolunastusta siltä varalta, etteivät vapaaehtoiset kaupat lopulta synnykään.

Suunnitelma ja varasuunnitelma on olemassa, eiköhän se tästä mene ainakin parempaan suuntaan.

Korisliigan uudella mahtiseuralla Helsinki Seagullsilla on ongelma, joka vaikuttaa suoraan seuran tulevaisuuteen.

Hallitseva Suomen mestari on juuttunut pelaamaan ottelunsa legendaarisessa ja antiikkisessa Töölön Kisahallissa.

”Kisis” on este Seagullsin kasvulle ja huipputason ammattilaisseuran pyörittämiselle. Kisahalliin mahtuu vain 1  300 katsojaa. Näistä istumapaikkoja on tuhat ja loput ovat seisomapaikkoja.

Seagulls on myynyt tällä kaudella neljä kauden yhdeksästä kotiottelusta loppuun viimeistä seisomapaikkaa myöten.

Seagullsilla on sama ongelma kuin sen naapurissa Nordenskiöldinkadun Jäähallissa pelaavalla Helsingin IFK:lla: seinät ovat tulleet kasvun tielle.

Seagullsin uusi koriareena riippuu HIFK:n vetämän areenaprojektin Garden Helsingin onnistumisesta.

Kun IFK siirtyisi pelaamaan Gardenin suojiin ja Gulls alkaisi järjestää kotiottelunsa uusittavassa Nordiksen jäähallissa, joka remontoitaisiin sisäurheiluareenaksi.

Sinikka Kulvik sanoo suoraan, että Garden etenee, mutta tuskastuttavan hitaasti.

”Ennen vaaleja poliitikkoja istui meidän peleissä. He sanoivat silloin, että sujautetaan Garden nopeasti läpi”, Sinikka Kulvik kertoo lievää ironiaa äänessään.

Jos on isompia tapahtumapaikkoja olemassa, isommat tapahtumat menee niihin ja kasvavat keskikokoiset tapahtumat mahtuu isommilta vapautuviin paikkoihin. Jos tapahtumapaikkojen määrä ei kasva tapahtumien lisääntymisen mukana, tulee tämmöinen tilanne, jossa kaikki kärsii tilan puutteesta. Vois olettaa et joku kolmas tapahtuma odottaa pääsyä Kisahalliin, kunhan Seagulls pääsee sieltä pois.

Ilmeisesti ongelma Gardenissa on et kun ne tekee samalla hallin, hotellin, liikkeitä, ravintoloita ja asuntoja, niiden pitäis yhtäaikaa saada myös niiden eri alojen investointipäätökset. Ja se on osoittautunut hankalaksi. Asiaa ei auta se et hanke on julmetun suuri, eli eri alojen toimijoiden pitäisi sitoutua isolla rahalla etukäteen ja monella on varmasti myös muita kohteita joiden riskit on pienempiä. Vois olla parempi suunnitella vain urheilupaikat ja jättää muille toiminnoille piirroksiin valkoiset laatikot, et ne tulee sinne, jos joku haluaa lähteä investoimaan niihin.

Laajempi tilanne ei varmasti auta, Pasilan areena on vielä kiinni, korot on ylhäällä ja Tampereen muuten hyvä areena teki rakennysyhtiölle tappiota. Ehkä eteläinen Helsinki on vaan liian hankala toimintaympäristö ja olisi parempi laittaa uudet hankkeet suosiolla kauemmaksi keskustasta.

EU:n pakotepakettiin tehtiin viime viikolla uusi kirjaus, joka mahdollistaa Helsinki-hallin pakotelistattujen venäläisomistajien Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin vapaaehtoisen kaupan sekä valtioneuvoston pakkolunastustoimet.

Poliittiset johtajat löysivät sovun Brysselin huippukokouksessa, jonka päätökset EU:n ministerineuvosto hyväksyi maanantaina.

”En näe enää mitään estettä sille, etteikö Helsingin areenassa järjestettäisi ainakin jääkiekko-otteluita jossain vaiheessa vuotta 2024 – kenties jo syksyllä”, hallituslähde kertoo.

”Siinä tilanteessa ikkuna aukeaisi luonnollisesti myös viihdetapahtumille. Mutta esimerkiksi musiikkikonserttien järjestämisestä päätetään usein jo vuotta ennen h-hetkeä, joten viihdetapahtumien paluu areenaan kestäisi todennäköisesti hieman pidempään”, hän muistuttaa.

Ensisijainen keino on vapaaehtoinen kauppa, jossa nykyiset osakkeidenomistajat myy ne jollekin halukaalle ostajalle. Toissijainen on pakkolunastus, jossa osakkeista annetaan korvaus. Hallin kaupasta on jo neuvoteltu, mut ainakin yksi ostajaehdokas oli epäillyt omistajien todellisia myyntiaikeita, joten vaikka myynti on mahdollinen, voi olla että pakkolunastus on reaalimaailman toimi. Se avaa oven asian käsittelylle oikeudessa, joka viivästyttää sitä. Myyntiä ei jäädä odottelemaan ikuisesti.

Ulkoministeri Valtonen ei ota kantaa siihen, kuinka pitkään valtioneuvosto vielä odottaa vapaaehtoisen kaupan toteutumista. Hallituslähteetkään eivät osaa antaa tarkkaa aikataulua.

Ehkä se sit tästä lähtee. Lähtee kuin venäläinen omistaja Pasilan hallista.

Torstain ja perjantain välisenä yönä EU:n jäsenmaat pääsivät Brysselissä pidetyssä huippukokouksessa poliittiseen sopuun uudesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista.

STT kertoi aiemmin useisiin lähteisiin nojaten, että pakotepakettiin valmisteltiin keinoja, joilla Helsingin areenan kaltainen omaisuus on mahdollista saada venäläisiltä oligarkeilta, joihin EU on kohdistanut pakotteita. Poliittinen sopu on nytkähdys kohti tätä.

Tuore pakotepaketti vaatii vielä EU:n ministerineuvoston hyväksynnän. Lisäksi pakotepaketin juridiikkaa halutaan tarkastella vielä Wienissä.

Ilmeisesti suunnitelma on sallia pakotteiden alla olevan omaisuuden myynti, niin että myynnistä saadut tulot jäädytetään. Toinen vaihtoehto on vapauttaa jäädytetyt osakkeet pakkolunastuksen ajaksi. Silloin niistä maksetaan korvaus, joka myös jäädytetään. Jospa tää tästä nyt etenis, ni saatais halli takaisin käyttöön.

Kun ei ollu parempaakaan tekemistä, kiipesin Stadionin vieressä olevalle kalliolle kuvaamaan kun Hornetit lentää Hietanimen hautausmaan yli. Olin myöhässä, niin ajattelin et ne on jo menny ja vois ottaa pätkän videota et olis jotain materiaalia laittaa editoriin. Kun en ollu vielä sillä kameralla tehtyä videota kokeillu editoida. Mut, onnekseni Hornetit oli vielä enemmän myöhässä, joten sain videon kun ne lentää Helsingin yllä.

Eka videoeditori, Davinci Resolve, ei toiminu Panasonic GH5:n 10 bittisen videon kanssa, ilmeisesti kun käytän ilmaisversiota ohjelmasta. Joten sai käyttää taas Kdenliveä. Onneks Panasonicilla on Vlog->Rec.709 LUT, jolla sai värit paikoilleen, ni ei tarvinnu säätää Kdenliven jokseenkin onnettomien säätimien kanssa.

Kamera Panasonic GH5, Viltroxin MFT-EF adapteri ja Canon EF 70-300mm f/4-5.6 putki. Kaikki noi alkaa olla tässä vaiheessa antiikkia, varsinkin toi putki, joka voi olla syy miks video näyttää noinkin nostalgiselta.

Uudet Venäjän vastaiset pakotteet tarjoavat todennäköisesti keinot, joilla Helsingin areena voidaan saada käyttöön venäläissuomalaisilta oligarkeilta joko hyvällä tai pahalla. Pakotepakettia valmistellaan Brysselissä.

EU on kohdistanut pakotteita sodan myötävaikuttajiin. STT:n tietojen mukaan uusissa pakotevalmisteluissa on kuitenkin neuvoteltu siitä, että pakotelistatut omistajat voisivat myydä jäädytettyä omaisuutta.

Niin ikään pakettiin on luonnosteltu selkänojaa pakkolunastuksille, jos Helsingin areenan kaltaista omaisuutta ei saada yleisön käyttöön suosiolla.

Jos areena vaihtaisi omistajaa, pakotelistatun joukkion saamat kaupparahat pysyisivät yhä jäädytettyinä.

Jos omistajat päättäisivät myydä jäädytetyn omaisuutensa ja siihen myönnettäisiin lupa, muotoaan muuttanut varallisuus jäisi silti yhä jäihin.

Toinen keino puolestaan purisi tilanteisiin, joissa omaisuus haluttaisiin saada käyttöön vastoin myyjän tahtoa. Sillä annettaisiin nykyistä vahvempi selkänoja pakkolunastuksille.

Suomessa luvan pakkolunastukselle voisi myöntää valtioneuvosto eli hallitus vastuuministeriön esittelystä. Valtioneuvoston päätöksestä voisi valittaa.

Pakotelistattua omaisuutta ei lainsäädännön väljyydestä huolimatta ole Suomessa aiemmin pakkolunastettu. EU-tason kirjaus kuitenkin antaisi lisämahdollisuuksia pakkolunastuksen menestymiselle.

Hallin omistajien myyntihalut on jääny epäselviksi, välillä niiden suunnalta on kuulunut myyntiaikeita, mut myynti ei ole edistynyt. Lienee turvallisinta odottaa että tämä menee pitkän kaavan mukaan ja Suomen pitää pakkolunastaa halli.

Kun pakotelistattua omaisuutta ei ole Suomessa aiemmin pakkolunastettu, tie on uusi ja siksi tuntematon. Se ei tietenkään auta että pakkolunastuspäätös on valituskelpoinen, voitaneen odottaa että lunastuspäätöksen laadusta huolimatta siitä valitetaan. Johon menee oma aikansa, varsinkin kun ollaan uuden edessä.

Nato-Suomen ja naapurimaan yhteinen matka on vasta alussa, joten vois olettaa et näitä erikoisia tapauksia tulee muitakin. Olis varmasti hyvä että nämä hoidetaan huolellisesti, jotta naapurille jää mielikuva että me saadaan nämäkin maaliin. Se voi osaltaan vähentää tapausten määrää.

Ukrainassa tuhottu venäläinen T–72-mallin taistelupanssarivaunu tuodaan Helsingin Kansalaistorille lauantaina 18. marraskuuta. Panssarivaunu on tuhoutunut Kiovan lähettyvillä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alussa maaliskuussa 2022.

Kansalaistorin panssarivaununäyttelyä ovat valmistelleet Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry ja Your Finnish Friends ry. Näyttelyllä halutaan kertoa hyökkäyssodan raakuudesta ja muistuttaa siitä, että sota jatkuu yhä.

Kansalaistorin näyttely alkaa marraskuun 18. päivä ja se kestää aina itsenäisyyspäivään 6. joulukuuta saakka.

Pitää käydä kurkkaamassa, toi voi olla ainoa venäläinen panssarivaunu joka ylittää Suomen rajan pitkään aikaan.

19 Helsingin kaupunginvaltuutettua yhtyi edustaja Laura Finne-Elosen esitykseen koulujen matkapuhelinsääntöjen yhtenäistämisestä. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa ensi tiistaina.

Esityksessä todetaan, että nykyinen kännykköjä koskeva ohjeistus on kirjavaa koulujen välillä. Kännyköiden käytöstä oppituntien aikana on koettu haittaa sekä opetukselle että oppilaille itselleen.

Finne-Elonen ehdottaa, että luokkahuoneisiin saapuessa kännykkä laitettaisiin äänettömänä seinätelineeseen tai laatikkoon, josta ne voisi noutaa tunnin päätteeksi.

– Monissa koulussa on jo näin menetelty, ja vastaavasta on saatu hyviä kokemuksia myös Ruotsissa.

Otsikon optimismista huolimatta tämä on vasta ehdotus. Noi 20 kaupunginvaltuutettua on noin neljäsosa kaikista. Jos kannatusta on niitä laajemmalta joukolta, voi olla että ehdotus menee läpi.

Artikkelin mukaan Opetushallituksen ohjeen perusteella kouluilla on mahdollisuus rajoittaa puhelimien käyttöä opetuksen aikana, mutta AVI ja eduskunnan oikeusasiamies on rajannu kieltoja siten että ne ei ole ristiriidassa omaisuuden suojan kanssa. Ilmeisesti luokkahuoneessa oleva erillinen säilytyspaikka on mahdollinen.

Itte esitys (pdf) on huhtikuulta.

Perjantaina tuli tieto siitä, että omistajanvaihdos Helsingin telakan kanadalaisen uuden omistajan Davie Shipbuilding ja entisen omistajan, venäläistaustaisen Algador Holdings -yhtiön, välillä on saatu päätökseen.

Kaupungin johdossa tilanne nähdään merkittävänä ja toiminnan jatkuminen keskellä kaupunkia erittäin myönteisenä.

Helsingin telakka jatkaa nykyisen suomalaisen johdon alaisuudessa, ja henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä. Telakan palveluksessa on ollut noin 400 työntekijää.

Nonii, telakka on saatu pois venäläisiltä, sit seuraavaksi Helsinki-halli.

HSL:n viestinnän asiantuntija Tuija Ruoho kertoo, että Pirkkolassa Hämeenlinnanväylän lähellä oli raiteilla henkilöauto.

Ruoho kommentoi aiemmin, että tilanne vaikutti samanlaiselta tapaukselta kuin viikonloppuna, jolloin auto oli esteenä raiteilla liikenneympyrässä Viikissä.

Lisäksi Leppävaarassa oli raitiotien esteenä auto, joka häiritsi raitioliikennettä.

Jokeri on ottanut autoilta tilaa ja nyt autot iskee takaisin olemalla Jokerin tiellä. Saa nähdä mikä on Jokerin vastaus viimeisimpään eskalaatioon ja riittääköö autoissa puhtia jatkaa iskujaan. Ainakin talven tulo tekee autojen iskut hankalammiksi, kun raiteita ei aurata autojen tarpeita silmälläpitäen. Kun raiteiden ympärillä on lumikinokset, autot joutuu ottamaan nelivedon käyttöön jatkaakseen iskujen sarjaa.

Autoilla on myös sisäisiä ristiriitoja, raiteille iskeneet autot haetaan pois hinausautoilla, se voi aiheuttaa autojen keskuudessa katkeruutta ja hinausautot voidaan nähdä jopa ajoneuvopettureina. Jos ristiriidat leimahtaa väkivallaksi, voi autoilla olla kaksi rintamaa, yksi raideliikennettä vastaan ja toinen raideliikennettä tukevia autoja vastaan. Autojen määrä on niin suuri että niiden pitäisi selvitä usean rintaman taisteluissa, mutta taistelut omia vastaan varmasti syö taistelutahtoa.

Yksi maailman suurimmista tapahtumatuottajista ASM Global on lähtenyt mukaan Helsingin Hanasaaren areenahankkeeseen. Yhtiö aikoo sijoittaa projektiin rahaa muttei paljasta vielä summaa.

"Se on lähes katastrofi, että Helsingissä ei ole tällä hetkellä suurta areenaa. Suomen pää­kaupungille tällainen tilanne on todella vaarallinen. Kaikki ovat tästä samaa mieltä”, ASM Globalin strategiajohtaja Maria Bertelli sanoo.

Bertellin mukaan suur­areenan puuttuminen tekee hallaa Helsingin taloudelle, asukkaiden viihtyvyydelle ja turismille. Helsingin vetovoima hiipuu.

Helsinki-halli eli entinen Hartwall-areena on yhä venäläisten omistuksessa ja poissa pelistä. Töölöön suunnitellun Garden Helsingin projekti sen sijaan seisahtunut, ja hanke on ajautunut rahavaikeuksiin.

Tällä hetkellä Tampereen Nokia-areena haalii suuret sisätapahtumat, kun Helsinki jää nuolemaan näppejään.

Vois äkkiseltään ajatella että Helsinki-hallin omistuksen vaihtaminen olisi nopeampaa kuin saada kokonaan uusi hanke maaliin, kuten Garden tai Hanasaari. Haastatellun strategiajohtajan mukaan Helsinki-hallin viimeaikaisiin myyntiuutisten väitetyt myyntiaikeet saattoi kuitenkin puuttua.

Nyt ASM Global tahtoo kasvattaa jalansijaansa Suomessa. Aiemmin ASM Global yhdistettiin yhdeksi Helsinki-hallin potentiaaliseksi ostajaksi. Bertelli ei kiistä tietoa.

Miksi peräännyitte Helsinki-hallin ostamisesta?

”En usko, että areena oli koskaan edes kaupan”, Bertelli kuittaa.

Voi olla että ASM Global pitää uuden hallin rakentamista itselleen parempana ratkaisuna, eikä ne siksi ole kiinnostuneita ostamaan Helsinki-hallia. Mut, tietenkin, voi myös olla että hallin venäläiset omistajat sanoo julkisesti hallin olevan myynnissä, mutta todellisuudessa ne vaan yrittää saada kaupungin tai eduskunnan epäröimään hallin lunastusta, joka olisi oleellisesti hankalampi toimi kuin sen vapaaehtoinen myyminen.

Helsinki on totaalisesti pudonnut kansainvälisten suurartistien areenakiertueiden kalentereista, koska kaupungissa ei ole mitat täyttävää areenaa.

No onneks on Stadion, ni edes kesällä on tapahtumia täälläkin.

Mä oon vasta minuutin kattonu ton tallennetta ja jo tässä vaiheessa on bongattu torvisoittokunta, ainakin kolmen median videokamera, Orpo, Sinnemäki ja se laiha pitkä heppu hallituksesta. Linjan avaus oli huomattavasti juhlallisempi kuin osasin odottaa, varsinkin torvisoittokunta oli yllätys.

e. Kaikki mediat tunki sisään Jokeriin, IS istuu penkillä, kuvaaja vastapäätä. MTV tukki käytävän kun se haastatteli jotain heppua käytävällä. Jokerin takaosassa on valkolakkisia ja siellä on jotain mielenkiintoista, kun useampi media kuvas sinne päin. Ei vaan näkyny mitä se oli.

e2. Ylen toimittaja paljasti että takaosassa on "tavallista kansaa", kun se oli haastatellu Saurin. Haastattelun aikana Jokeri lähti liikkeelle ja kansa taputti. Tavallinen kansa oli erotettu tärkeistä ihmisistä Jokerin käytävän yli vedetyllä sinisellä nauhalla.

e3. Kansan ja eliitin toisistaan erottava sininen nauha otettiin pois, sen sijaan että kansa olisi alkanut vyörymään eliitin osastolle, rohkeat Ylen toimittajat tunkeutuivat kamerahepun tukemana kansan pariin.

e4. Ylen toimittajat traumatisoitu ekskursiostaan kansan pariin niin pahasti että ne poistu Jokerista ja odottaa Vermon pysäkillä ~~takaisin päin menevää~~ seuraavaa Jokeria.

e5. Kameraheppu kyllästy odottamaan Jokeria, joten se laski kameran maahan. Seuraava Jokeri oli myös ihan täynnä ihmisiä, mut Ylen iskuryhmä tunki rohkeasti sisään. Jokeri meni tunneliin ja Ylen lähetys katkesi sen ajaksi. Ei tainnu Live-U:n tai Haivisionin bondattukaan lähetin siellä toimia. Ylen ryhmä luovutti Pitskun asemalle ja lopetti lähetyksensä.

Artikkelissa on videot koko reitistä ja kartat. Videot on vähän höperösti tehty, ku se ei seuraa minne vaunu on menossa, vaan näyttää koko ajan eteenpäin, vaikka vaunu on mutkassa. Mut kyl siitäkin sen menoa seuraa.

Raide-Jokeri aloittaa lauantaina Aalto-yliopistosta klo 9.20 ja Itäkeskuksesta ja Keilaniemestä klo 9.30. Vuoroväli on 12 min klo 20 asti ja sitten harvemmin noin klo 02 asti. Voi olla ruuhkainen.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tuhlannut viidessä vuodessa 32 miljoonaa euroa kehitystyöhön, jonka tarkoituksena on ollut tilata koululaisten ja päiväkotilasten vanhempia palveleva tietojärjestelmä.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, kaupunki nostaa kädet pystyyn ja toteaa, että hanke ei onnistunutkaan.

Asti-hankkeeseen pumpattiin rahaa kuuden miljoonan euron vuositahdilla viisi vuotta putkeen. Tästä nousee useita kysymyksiä.

Olisiko pelin voinut viheltää poikki jo aiemmin? Jos ei, niin miksi ei? Kuinka laajasti kaupungilla tiedettiin ongelmista ja miksi niihin ei puututtu?

Ja ennen kaikkea: miten varmistetaan, että näin ei käy taas pian uudestaan?

Mielenkiintoisinta on et vaikka tähän hankkeeseen hukkui kymmeniä miljoonia, se ei herättänyt juurikaan keskustelua, raivosta puhumattakaan, joka olisi ollut sopivampi tunne. Ehkä pitkä jono epäonnistuneita IT-hankkeita valtionkin tekeminä on turruttanut kansan uskomaan että epäonnistuminen on julkisen IT-hankkeen odotettu lopputulos.

Helsingin kaupungin asuntojen (Hekan) hallitus on keskiviikkoaamuna päättänyt vuokrankorotuksista.

Korotukset ovat poikkeuksellisen suuria. Korotuksista päätettiin esityksen mukaisesti eli keskivuokra on ensi vuonna 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2023.

Vuokrankorotukset vaihtelevat kohteittain. HS:n tietojen mukaan vuokrankorotus ylittää 15 prosentin rajan kuudessa kohteessa. Yleisin vuokrankorotus ensi vuonna on 11–12 prosenttia. Tällaisia kohteita on 130 kohdetta Hekan 496:sta kohteesta.

Isoimmat korotukset on tulossa niihin kohteisiin, joissa on tehty peruskorjauksia.

Ittellä on kaupungin normaalihintainen vuokra-asunto. Ne on nostanu sen jo kallista vuokraa vuosittain, joten ei odota et norminostoa kovempaa olis tarjolla. Mut, noilla joilla on noita maltillisemmin hinnoiteltuja asuntoja, voi olla hankalat ajat edessä. Varsin ikävästi vielä niin et jos on juuri korjatussa asunnossa tai talossa, sen hinnannousu on jyrkempi.

Vuoden 2020 selvityksen perusteella Helsingissä on noin 30 ajoneuvoliikenteen käytössä olevia siltaa, joiden kunto määritellään erittäin huonoksi.

Karkean arvion perusteella lukuisilla silloilla peruskorjaus on jo merkittävistä myöhässä, eikä niiden korjaaminen ole enää kannattavaa. Sillat on siis purettava ja rakennettava uudestaan. Tällaisia siltoja oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 17.

Kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä siltojen peruskorjausten myöhästymisen laskettiin aiheuttaneen jo 40 miljoonan euron lisäkustannukset.

Summa kasvaa noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa, ja tätä menoa peruskorjausvajeen poistamiseen tarvitaan 10 vuoden kuluttua jo 100 miljoonaa euroa.

Noi tarkoittanee et kaksi vuotta sitten korjausvelka oli 40 miljoona sa nyt se on 52 miljoonaa ja 100M€ ylittyy jo kahdeksan vuoden kuluttua, eli 10 vuotta arvion tekemisestä.

Ilmeisesti investointien rahoitus on syönyt infran ylläpidon rahoitusta. Eli kun kaupunki on raknetanut uutta, se on tehty jo rakennetun ylläpidon kustannuksella.

Vanhan rakennuskannan ylläpidon sijaan Helsingissä on satsattu viime vuosina kasvuun. [Helsingin tekninen johtaja Kari] Pudas myöntää, että kunnossapitoa rahoitetaan niukemmin kuin investointeja.

”Tällä hetkellä kaupunkia kehitetään kunnianhimoisesti, ja investointien rahoitus on isossa kuvassa paremmalla tolalla. Samalla kun kaupunki kasvaa, lisääntyy myös kunnossa pidettävän infran määrä eli esimerkiksi kadut ja viheralueet”, Pudas toteaa.

No onpa taas valintoja tehty.

Kesäkuussa 2020 havaittuja halkeamia kuvailtiin tuolloin vakaviksi. Sillan vaurioita selvitettiin heti tämän jälkeen laajemmin. Silloin todettiin, etteivät sillan vaurioituneet välituet ole enää pohjoisreunaltaan riittävästi tuettuja.

Aika hyvin ne on saanu kuitenkin sillan tilan pidettyä salassa. Nääkin tiedot on tullu esiin vasta kun HS "sai asiakirjoja".

HS uutisoi maanantaina, että Kulosaaren sillan korjauksen osalta päädyttiin kaikista pahimpaan skenaarioon: purkamaan silta ja rakentamaan tilalle uusi.

Eli silta pitää purkaa. Suunnitelma lienee että ne purkaa sen puolikkaina, niin että pystyyn jääneellä osalla, ja myöhemmin, uusiksi rakennetulla osalla voi kulkea. Sillan ylittää päivittäin 50k autoa, eli keskimäärin 34 autoa minuutissa. Mut tietenkään se ei hajaannu tasaisesti kaikille tunneille.

Saas näkee millanen sotku siitäkin tulee.

Väitettyä halukkuutta on mainostettu jo viime vuoden lopulla, mut se ei ole muuttunut hallin myymiseksi. Kun ne ei myyny hallia aiemmin, pakotteet niden ympärillä on ehtiny muuttua, joten Suomi ei voi enää antaa lupaa hallin kaupalle, vaan myös muiden maiden pitää hyväksyä se.

Nyt poikkeusluvan myöntäminen ei kuitenkaan ole enää suomalaisviranomaisten käsissä, sillä EU:n pakotelainsäädäntö muuttui toukokuun lopussa.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) erityisavustajat selvittivät, että mikäli areenan myyntineuvottelut edistyvät, ulkoministeriöllä on tahtotila hakea jatkoaikaa jo aiemmin voimassa olleelle EU:n poikkeusluvalle.

Käytännössä näin tapahtuisi seuraavan pakotepaketin valmistelun yhteydessä, ilmeisesti vielä tämän syksyn aikana.

Jos hallin myyntihalut ei pääty hallin myymiseen, valtio voi pakkolunastaa hallin, mut siihen kuluu aikaa. Aiemmin oli puhetta hallin lunastamiseen tähtäävän lain valmistelusta, mut nyt näköjään olemassaolevan lain käyttämisestä.

Ministeriö valmistautuu koko ajan myös siihen vaihtoehtoon, etteivät venäläisomistajat myy areenaa. Silloin käytännössä puhuttaisiin lunastuslain nojalla tehtävästä pakkolunastuksesta.

Tätä ratkaisua ei kuitenkaan toivota, koska prosessi voisi kestää valitusaikoineen jopa 1–2 vuotta.

Tämä lienee perusvaihtoehto ja vapaaehtoinen myynti lisävarustemalli.